tiistai 3. heinäkuuta 2018

Hääsukat


Morsiamelle ja kaasoille hääsukat 💕

"Taas me kohdataan kun päiviä ois mennyt vaan
Elämälle kiitos, jatketaan
siitä mihin jäätiin viimeksi kun tavattiin
Meikit naamoilta me naurettiin."
   Toinen blogimme kirjoittajista, "siskoni", Tepa meni naimisiin viime lauantaina 30.6.2018. Sain kunnian toimia yhdessä kahden muun hyvän ystävämme kanssa Tepan kaasoina. Koska tiesin, etteivät omat jalkani jaksaisi tanssia yön pikkutunneille korkkareissa, päätin heti, että villasukat olisivat nappi valinta "vaihtokengiksi". 

"Tää on se hetki, ei multa mitään vaadita
Vaan meidän retki, neljä samankaltaista."💖
 Kun omat sukkani olivat valmiit, halusin ehdottomasti tehdä myös muille kaasoille ja morsiamelle samanlaiset sukat. Annoin ne heille häitä edeltävänä iltana ja jokainen rakastui niihin ensisilmäyksellä! Ihanaa muistaa ystäviä varsinkin tuollaisena päivänä. Niin me sitten istuimme viimeistä iltaa kaikki neiteinä meillä, villasukat jalassa, juoden shampanjaa. 😍
"Korkkarit kattoon, tää ilta on meille
Mun sielunsiskoille, supernaisille
Laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa
Ja auringonnousuun on ikuisuus aikaa"

Piirakkasukkien pitsimallikerran ohjeen löysin netistä, mutta muuten sukat on tehty oman ohjeen mukaan. Nämä olivatkin ensimmäiset tekemäni nilkkasukat. Ne onnistuivat yli odotusten ja sopivat hyvin meidän kaikkien jalkaan. Alla ohje lyhykäisyydessään

.Luo 48 silmukkaa.
Jaa silmukat puikoille 12,12,11,13. 
Neulo 7 kerrosta 1 takakautta oikein, 1 nurin. (joustinneule)
Tee tämän  jälkeen 2. ja 3. puikoilla yksi pitsineulekerta ja jatka 1. ja 4. puikolla joustinneuletta.
Tämän jälkeen neulo 1. puikon silmukat 4. puikolle ja siirrä yksi silmukka 4. puikolta 3. puikolle.
Kantapäässä on nyt 24 silmukkaa. (muilla puikoilla 12 & 12)
Tee vahvistettu kantapää. (Itse tein 24 kerrosta.)
Jatka tämän jälkeen pitsineuletta 2. ja 3. puikoilla (muista siirtää yksi silmukka 3. puikolta 4. puikolle.)
Itse tein kantapään jälkeen kiilakavennukset joka kerroksella.
Kiilakavennusten jälkeen puikoilla oli silmukoita 12, 12, 11, 12.
Jatkoin pitsineuletta 2. ja 3. puikoilla ja oikeaa 1. ja 4. puikoilla niin kauan, että pikkuvarvas peittyy.
Tämän jälkeen aloitin kärkikavennukset: 
1. puikon kaksi viimeistä silmukkaa joka kerroksella oikein yhteen.
4. puikon kaksi ensimmäistä silmukkaa joka kerroksella ylivetokavennuksella.
Neuloin 2. ja 3. puikoilla vielä yhden pitsineulekerran, mutta ilman langankiertoja (näin joka kerroksella kaventuu 1 silmukka/per puikko.) 
Kun yksi pitsineulekerta oli tehty ilman langankiertoja, aloin kaventamaan 2. puikon kaksi ensimmäistä silmukkaa ylivetokavennuksella ja 3. puikon kaksi viimeistä silmukkaa 2 oikein yhteen.
Kun puikoilla on jäljellä 2, 3, 2, 2, vedin langan kaikkien silmukoiden läpi ja päättelin sukat.

 Pitsineulekerta 23 s (yht. 6 kerrosta):
 1.krs: 5n, 6o, lk, 1o, lk, 6o, 5n.
2krs: 4n, 2o yhteen, 5o, lk, 3o, lk, 5o, ylivetokavennus, 4n.
3krs: 3n, 2 yhteen, 5o, lk, 5o, lk, 5o, ylivetokavennus, 3n.
4krs: 2n, 2o yhteen, 5o, lk, 7o, lk, 5o, ylivetokavennus, 2n.
5krs: 1n, 2o yhteen, 5o, lk, 9o, lk, 5o, ylivetokavennus, 1n.
6krs: 2o yhteen, 21 o, ylivetokavennus. 
 
"Yli pyykkivuorten, läpi lasikattojen
Yö vie meidät, mä mitään muuttais en
Joskus kun mä lähden, voitte värssyyn kirjoittaa
Hän pystyi aamuun saakka tanssimaan."
  Vaikka valkoinen olikin värinä hyvin arka juhlapaikalle, joissa ihmiset kävelevät kengillä koko päivän ja juomia läikkyy sinne tänne, ei se loppupeleissä haitannut. Sukat kyllä olivat illan jälkeen hyvinkin käytetyn näköiset, mutta ainakin omani puhdistuivat pesukoneessa täysin! Ja sukillahan oli
myös kävelty ulkona.. 😂
 Onnea vielä Tepa ja Kim💕



-Jenni 👰

lauantai 27. tammikuuta 2018

Tapparasukat

Kun jääkiekko määrittää viikon aikataulun...🏒

Puikot: 3,5 bambut. Lanka: Viking of norwayn Sportsragg (Lankamaailma).
En ole varmasti ainoa nainen, joka kokee, että viikon aikataulut ja menot järjestetään jääkiekko-otteluiden mukaan. "Voidaanko mennä lauantaina ulos syömään?" "No sillon tulee peli viidestä eteenpäin." Niinpä niin. 😇

Mieheni on  ollut uskollinen Tappara-fani jo aivan pikkupojasta lähtien ja intohimo jääkiekkoon on säilynyt edelleen. Hän on jo pari vuotta kysellyt, voisinko tehdä hänelle Tappara-villasukat. Lupauduinkin vihdoin tekemään sellaiset hänelle joululahjaksi. Mies piirsi itse paperille haluamansa sukat ja minä yritin toteuttaa ne mahdollisimman hyvin. Olenkin lopputulokseen tyytyväinen, vaikka silmokointia pitääkin vielä harjoitella.

Sukat olivat miehelleni juuri sopivat ja hyvin mieluiset.
Mieheni laittaa sukat nykyään jalkaansa aina Tapparan peliä katsoessaan. Ne tuovat kuulemm onnea.😉
Tappara-logon tein sukkiin jälkikäteen silmukoiden. Vinkkinä: Silmukointi kannattaa toteuttaa, kun sukka on vielä kesken, kun molemmat päät ovat vielä auki. Näin se on huomattavasti helpompaa. 

Olen silmukoinut aiemmin vain pieniä alueita, ja tämä olikin ensimmäinen kuvio-silmukointini. Ensin osasin silmukoida vain oikealta vasemmalle ja alhaalta ylös, mutta hyvin pian tekniikan oppiessani opin silmukoimaan myös vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas. Tässä linkki selkeään ohje videoon, jonka avulla opettelin itsekin silmukoinnin.

Huomasin, että siisteintä jälkeä tulee vaakatasossa silmukoiden. Pystytasossa silmukoinnista tulee jotenkin tönkön näköstä, vaikkakin käytin sitäkin jossakin kohtaa kuviota.

Sukkien valmistumisen jälkeen luin Facebookin Voihan villasukka-ryhmästä lisää silmukoinnista. Siellä puhuttiin, että jotkut silmukoivat silmukoita ja jotkut silmukoiden "välejä". Aloin vertailemaan kuvia ja pohdinkin, onkohan minun silmukointini nyt kuitenkin "välien" silmukointia? Joku viisaampi ehkä osaa vastata tähän? 😄 Joka tapauksessa kuvio erottuu hyvin ja se oli näissä sukissa itselleni pääasia. 😊


Logon ohje pinterestistä, mutta löytyy myös googlettamalla.

En halua kuitenkaan moittia jääkiekkoa tai siitä pitäviä tällä postauksella. Jokaisella meistä on omat mielenkiinnon kohteemme. Minulla se on käsityöt, miehelläni jääkiekko. Onpahan ainakin usein hyvää aikaa keskittyä neulomaan vaikka uusia sukkia, kun tv:stä tulee jääkiekkoa. 😉

Toivottavasti sukat tuovat tuleviinkin peleihin onnea. 💖

- Jenni 🏆🏒

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Aina niin ihanat Anelmaiset

Aina niin ihanat Anelmaiset 💖

Väreinä oranssi, punainen, keltainen ja pinkki 💕

 Tein ennen joulua neljät ihanan tyttömäiset muokatut Anelmaiset. Tässä vielä samassa postauksessa kuva jokaisista. Moni on kinastellut siitä, että voiko sukkia sanoa enää Anelmaisiksi, jos niistä on vaihdettu yksikin mallikerta. Mitä mieltä olette? Itse olen halunnut kutsua kaikkia vähän muokkaamiani sukkia Anelmaisiksi, jos ne on tehty muuten lähen täysin Anelmaisten ohjeen mukaan. Näin haluan kunnioittaa ohjeen suunnittelijan työtä. 😊





Mun lempparit näistä on ehdottomasti pinkit! Mitkä on sun lempparit? 😏💕

P.S. Lisää mun käsitöitä löydät instagramista nimellä @solmulangat ja hashtagilla #solmulangat!

- Jenni 💖

lauantai 30. joulukuuta 2017

Pillihimmelien pauloissa

Himmeleihin hurahtanut 💜

Pilleistä tehty seinähimmeli on kaunis ja ajaton katseenvangitsija.

Näin Facebookkia selaillessani kuvan suuresta seinähimmelistä ja tiesin heti, että haluan samanlaisen olohuoneemme seinälle. Aloinkin heti selailemaan youtubesta himmeliaiheisia videoita ja löysinkin monta todella hyvää ohjevideota. Suuren seinähimmelin ohje löytyykin täältä. En ollut aikaisemmin tehnyt minkäänlaisia himmeleitä, mutta mielestäni selkeät ohjeet takaavat sen, että "tyhmempikin" oppii himmelien teon hyvin nopeasti. Tarvitaankin siis vain tarvikkeet ja paljon kärsivällisyyttä. 

Oma himmelini on tehty ohjetta muokaten 12cm pilleillä (ohjeessa 10cm), joten sen takia olen jättänyt uloimman kehän pois. Näin himmelistä tuli sopivan kokoinen olohuoneen seinällemme. Lisäksi jätin keskustan "terälehdet" pois, sillä olin tyytyväinen himmeliin juuri tuollaisena.

Suuri seinähimmeli on halkaisijaltaan n.120cm ja syvyyttä sillä on vajaa 20cm.
Pillihimmelien tekemiseen tarvitaan askartelupillejä ja sen lisäksi siimaa, ohutta metallilankaa tai perinteisemmin ompelulankaa. Olen saanut sellaisen käsityksen, että ohut metallilanka olisi parasta himmelien tekoon, sillä näin niistä tulisi kestävimpiä. Moni myös kannattaa vanhaa kunnon ompelulankaa, jolla perinteiset olkihimmelitkin on tehty. Itse kuitenkin koen, että metallilanka on vaikeaa työstää ja ompelulanka on vaikea pujottaa pillien läpi. Valitsinkin siis materiaaliksi siiman.

Himmeleissä käyttämäni siima on paksuudeltaan 0,20mm paksuista ja mielestäni se oli täydellistä himmelien tekoon. Siima oli helposti solmittavaa ja solmut oli myös helppo kiristää (Varmuuden vuoksi solmin siimaa kuitenkin monta kertaa). Itse siis voin ainakin suositella siimaa himmelien tekoon, kunhan se on tarpeeksi ohutta. 

Askartelupillit ostin Suomalaisesta kirjakaupasta. Pillit ovat valmiiksi 12cm pituisia ja niitä on paketissa 800kpl (7,95e). Pillejä on myynnissä mustien lisäksi myös valkoisia.

Himmelikranssi on halkaisijaltaan vajaa 80cm ja syvyyttä sillä on n. 15cm.
Kun olin ensin tehnyt suuren seinähimmelin, oli himmelikranssi helppo tehdä. Suosittelenkin aloittamaan tästä, jos teet himmeleitä ensimmäistä kertaa. Kranssi oli myös sen verran pienempi, että sitä oli helppo työstää pöydällä, toisin kuin suurta seinähimmeliä. Ohje kranssiin löytyy tästä.

Alempana olevassa kuvassa on sama kranssi, mutta siihen on tehty keskusta ison seinähimmelin tavoin.

Tämä seinähimmeli on tehty ylempänäolevan himmelikranssin ohjeella ja lisäksi siihen on tehty samanlainen keskusta kuin suuressa seinähimmelissä. Halkaisija n. 80cm, Syvyys n.15cm

Useiden seinähimmelien teossa toistuvat kuutiot ja viisikulmiot. Kuutioiden teko opetaankin himmelikranssi-videossa, mutta tästä pääset videoon, jossa näytetään kuinka viisikulmiot tehdään. Nämä videot kannattaa siis katsoa ainakin ennen suuren seinähimmelin tekoa. 
Mukavia hetkiä himmeleiden tekoon! Suosittelen varaamaan aikaa, sillä tämä homma vie mennessään.😉

Niin ja ihanaa uutta vuotta! 🎆🎇
Toivottavasti ensi vuosi tuo taas uutta intoa blogin kirjoittamiseen..😌

- Jenni 💜

lauantai 8. heinäkuuta 2017

Ankkuri-anelmaiset

Ankkuri-anelmaiset 💙⚓

Lankana 7 veljestä, puikot: 3,5 bambut, koko 38

Aika jälleen päättää hetken blogihiljaisuus. Olen saanut paljon huomiota facebookin Voihan villasukka-ryhmässä erilaisista muokkaamistani anelmaisista, ja moni onkin saanut niistä inspiraatiota sukkien tekoon. On ihanaa inspiroida omilla luomuksillaan muita! 💙

Tällä kertaa sain toiveeksi tehdä anelmaiset, joissa olisi tummansinistä. Koska tummansininen on värinä niin tumma, tiesin heti, ettei sukista tulisi yhtä "raikkaat" kuin edellisistä. Halusin kuitenkin lähteä toteuttamaan sukkia, ja mieleeni tulikin heti jotenkin seilori-teema. Halusinkin muuttaa anelmaisten yhden kuviokerran ankkureiksi.

Etsin sopivaa ankkurikuviota niin netin kuin pinteristinkin ihmeellisestä maailmasta, mutta sopivaa kuviota ei löytynyt. Päätinkin itse suunnitella kuvion. Kuvio on aika yksinkertainen, vaikkakin siinä on muutamassa kohtaa pari pitkää langanjuoksua, jossa lanka pitää "solmia" neuleen taakse. Kuvion tunnistaa sukissa ankkureiksi, kun tietää, mitä kuvio esittää. Jos saisin muokata kuviota, tekisin ankkureista isompia. En siis ole aivan tyytyväinen kuvioon, varsinkin, kun lankadominanssini ei aina ole aivan oikea. Mielestäni kuvio kuitenkin toimii näinkin hyvin, sillä vaikka kuviota ei tunnistaisi ankkureiksi, on se mielestäni silti kuviona hieno. 😊 

Tässä suunnittelemani ankkurikuvio: 8+8 silmukkaa leveä ja 10 silmukkaa korkea. Aloitus oikeasta alareunasta. 😊
Kukat olen virkannut jälleen Caitlin Sainion 100 virkattua pitsikukkaa-kirjan ohjeella. Tällä kertaa kyseessä on kirjasta löytyvä ohje: Jättipalsami. Suosittelen edelleen ostamaan tämän kirjan, jos sen vielä jostain löydätte. Kirjasta tuntuu löytyvän joka sukkiin uusi malli!

Kukat ennen sukkiin kiinnittämistä. Koukku nmr. 3.










Sukat on sovellettu jälleen Anelma Kervisen Anelmaiset-sukkamallista.

Toivottavasti joku saa näistäkin sukista inspiraatiota! 💙⚓
  
- Jenni 💙

perjantai 12. toukokuuta 2017

Miesten metsänhaltijasukat

Miesten metsänhaltijasukat 🌲

Rakastuin heti tähän väriyhdistelmään: 7 veikan luonnonvalkoinen ja havunvihreä. Melkein voi haistaa kuusimetsän tuoksun.
Isäni täyttää pian vuosia ja aloin jo hyvissä ajoin miettimään hänelle syntymäpäivälahjaa. Isäni rakastaa luontoa ja etenkin kalastustusta todella paljon, joten halusin sukat, jotka kuvaisivat jollakin tapaa luontoa. Kaikki kuitenkin varmasti tietävät, että miesten sukkamalleja on paljon vähemmän kuin naisten. Tämä tuotti ensin vähän hankaluuksia mieluisan mallin löytämisessä. Selailin netistä malleja, ja kun löysin Titta Järvensivun suunnittelemat Metsänhaltijasukat, tiesin, että olin löytänyt etsimäni.

Sukat ovat pitkävartiset eli juuri sopivat esimerkiksi pilkkisaappaisiin.
Sukkien ohje on maksullinen ja se löytyy esimerkiksi täältä. Lisäksi sen voi ostaa facebookin Titta J's Fantasy socks -sivun kautta suoraan Titalta sähköpostitse. Näin opiskelijana suosin itse mahdollisimman paljon ilmaisia ohjeita, mutta haluan kiinnostuksen ja mahdollisuuksien mukaan tukea myös suomalaisia sukkien suunnittelijoita. 

Sukat on tehty ohjetta noudattaen käyttäen seitsemän veljestä -lankoja, mutta koska isälläni on paksut pohkeet, valitsin puoli numeroa isommat puikot eli numero 4. Lisäksi jatkoin varren ja jalkaterän pitsikuvion jälkeen sukkaa muutamalla ylimääräisellä oikealla kierroksella. Sukan kärkeen tein leveän nauhakavennuksen.

Sukat ovat mielestäni yksinkertaisen näköiset, mutta eivät kovin helpot tehdä.
Sukat ovat mallin jalkaan vähän liian suuret, joten istuvuus ei tästä syystä ole paras.
Titta Järvensivulla on paljon muitakin sukkamalleja, jotka kuitenkin ovat suurinosa sellaisia, joita en lähtisi suosittelemaan aivan aloittelijoille. Tämäkin ohje oli selkeä, mutta sen lukeminen vaatii jo jonkinlaista neulontataustaa. Sukassa on esimerkiksi tiimalasikantapää ja kirjoneuletta pitkillä langanjuoksuilla. Itsellänikään nämä ensimmäiset metsänhaltijat eivät ole täydelliset, mutta uskon, että isäni näkee ne täydellisinä. 💚

Onnea Isi! 

- Jenni 🌲

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Vyyhdistä keräksi

Kirjaimellisesti solmulangat..😂

Onko tuttua? Et varmasti ole ainoa! Mutta voin kertoa, että olet tehnyt suuren virheen.. 😂
Tällä kertaa pikainen postaus aiheesta, joka on varmasti monelle virkkaajalle ja neulojalle tuttu: vyyhteestä pitäisi saadaa kerä. Tilasimme Terhin kanssa viime kesänä molemmille Paapon nettikaupasta ontelokudetta. Tilasimme molemmat kolme vyyhtiä eli kolme kiloa ontelokudetta. En ole aiemmin käsitellyt ontelokudetta, enkä noin isoja vyyhtejä muutenkaan. Tiesin kuitenkin, että itkupotkuraivareilta ei säästyttäisi, jos vyyhteitä ei kerisi ennen virkkauksen aloittamista. 

Päätinkin alkaa heti tuumasta toimeen ja levitin ensimmäisen kerän lattialle.. MIKÄ VIRHE! Sain aikaiseksi vain aivan kamalan sotkun, vaikka koitinkin todella nätisti vyyhtiä käsitellä. (ylin kuva) Koko sotkun kerimiseen meni aikaa noin reilu !kolme! tuntia.. kyllä, itkupotkuraivareilta ei vältytty.. 😂 Myös toisen vyyhdin kerin samalla tavalla lattialle levittäen, ehkä hiukan paremmalla menestyksellä, mutta aikaa ja hermoja vievää se kuitenkin oli.

Olen aikaisemmin virkkausryhmissä kuullut vyyhdin laittamisesta esimerkiksi tuolin selkänojalle tai tuolin jalkojen ympärille. Selkänojalle laittamista kokeilin toisen vyyhteen kanssa, mutta se ei mielestäni toiminut. Eilen kuitenkin päätin vihdoin keriä kolmannen vyyhdin, vaikka hermoja kiristi koko ajatus jo valmiiksi. Päätin kuitenkin kokeilla vyyhdin laittamista keittiöjakkaran ympärille.



1. Ensimmäiseksi asettelin vyyhteen jakkaran ympärille ja avasin molemmat päät, jotka pitivät vyyhtiä kasassa. Tämän asettelun olisi voinut tehdä tarkemminkin, mutta koska hätäinen olen, en käyttänyt siihen kauheasti aikaa. Uskon siis, että tämä "keittiöjakkara -vinkki" vyyhteen kerimiseksi toimii myös kärsimättömimmillä virkkaajilla.


 2. Seuraavaksi aloin kerimään vyyhdettä toisesta päästä keräksi. Kokonaisuudessaan se onnistui hyvin ja jouduin mennä lankalenkeistä läpi aika harvoin. Tosiaan mitä vähemmän joudut mennä lenkeistä läpi, sitä vähemmän saat sotkuja ja solmuja aikaiseksi. Jos keriminen tuntuu tökkäävän, kannattaa sen sijaan yrittää vähän "hypistellä" kudetta eri suuntiin, niin usein "solmu" aukeaa ja pääset jatkamaan kerimistä. Oman vaikeutensa kerimiseen teki kuitenkin myös "apurini", kissamme Simba..


3. Jossain vaiheessa olin saanut jonkinlaisen solmun aikaiseksi ja keriminen ei enää sujunut kunnolla. Tällöin päätinkin alkaa kerimään vyyhdettä toisesta päästä. Keriminen sujui taas kuin tanssi! 


4. Kun kudetta oli kerimättä enää noin viisi metriä, päätin nostaa sen jakkaran ympäriltä pois, jotta sain viimeisetkin pienet solmut selvitettyä. Solmuja ei kuitenkaan ollut paljoa, ja olin enemmän kuin tyytyväinen!  Enää oli vain kahden kerän keriminen yhdeksi.


5. Lopuksi minulla oli taas yksi jalkapallon kokoinen kerä ontelokudetta. Tällä kertaa aikaa meni kuitenkin vain noin 45 minuuttia! Pakko todeta, että tätä ei ole liikaa "kehuttu", sillä tämä todella toimi! Kuunnelkaamme siis tarkasti muiden virkkaajien vinkkejä. Näin ehkä vältymme niiltä suurimmilta itkupotkuraivareilta.😂

Kuteesta on tarkoitus jossain vaiheessa virkata matto. Toivottavasti sekin nähdään blogissamme vielä jonain päivänä. Mukavia, eli siis vähemmän hermoja kiristäviä vyyhtien kerimishetkiä kaikille! Muista: Älä levitä vyyhtiä lattialle!

Olisi myös mahtavaa kuulla, millaisia vinkkejä teillä on vyyhdin kerimiseen? 😊

- Jenni 💋